Itsellä ristiäisten suunnittelu alkoi jo odotusaikanani. Mielessäni visioin millaisen kakun haluan, minkä värinen nauha kastemekkoon, mitä vauvalle päälle ristiäismekon alle... mitä tarjotaan, ja miten astiat asetellaan esille. Nämä kaikki asiat ja miljoona muuta vain loksahtivat jälleen taas kohdilleen lukuisten tehtyjen työtuntien myötä. Mieheni ei ymmärrä "mahotonta" juhlien etukäteistouhotusta - mutta joka kerta juhlien jälkeen saan häneltä lämpimän kiitoksen ja hän sanoo sen ääneen " Meijän äiti teki taas niin kauniit juhlat" . <3 Se tuntuu hyvältä kiitokselta se.
Eilen aamulla aurinko siivitti päivän alulle, ja sitä auringonpaistetta kesti aina ihan iltaseen saakka. Kastepappinamme oli Satu, ihana pappi, ihana ystävä <3 ja kastetilaisuudesta tuli todella kaunis ja herkkä puheineen ja kaavoineen. Junnu sai kolme ihanaa kummia ja yhden "kummituksen" ja saamme heistä olla todella onnellisia - olen varma, että yhteys lapseen heillä säilyy ja läheisyys vahvistuu vuosien saatossa. Kastekaava meni perinteisen luterilaisen kastetoimituskaavan mukaisesti ja isi Jouni piti vauvaa sylissään. Junnu valvoi koko toimituksen ajan ja jaksoi koko juhlallisuudet todella hienosti itkemättä. Kastamisen jälkeen lauloin pienelle Annika Eklundin laulun "Niin pieni" ja sain mummot itkemään :)
Juhlapäivän kantava väri oli keväisen vihreä. KAstemekkoon en löytänyt täsmälleen sopivan väristä silkkinauhaa, mutta vihreän kuitenkin. Isille ja Juholle hankin sävyyn sopivat kravatit. Servetit ja koristeet vihreitä ja kukat olivat valkoisia/luonnonvalkoisia ruusuja. Ruusuista tein itse asetelman kastepöydällekin (ystävän rotinoina tuoma kukka-asetelma sai uuden kuosin ja pääsi kastepöytään)
Ruuaksi tarjosimme isäni kasvattamista lohista kalakeiton, jonka mieheni teki erityisen onnistuneesti. Keitto oli todella maukasta. Keiton kaverina perinteisesti karjalanpiirakoita munavoilla, kaverina lisäksi savustettua pihlajaveden muikkua. Kahvin kera tarjottiin mansikkavaahtokarkkeja, keksejä ja suolaisena palana kinkkutäytteisiä tuulihattuja. Työkaverini teki toiveideni mukaisen unelmakakun josta riitti makeata koko juhlaväelle.
Lahjaksi pieni mies sai vaatteita, tinakehyksen, valokuva-albumin jossa oli kummille lähettämiäni kuvia teetetty valmiiksi, rahalippaan johon kummi lupasi hammasrahaa. Isomummi muisti pikkuista hopeisella pienelle riipuksella, jossa risti. Lapin kummi antoi oman nimellä varustetun kuksan sekä noitarumpu-kaulakorun. Tämän vuoden muumimuki oli myös hauska idea. Isovanhemmat antoivat rahaa, joten se on lähdettävä aukaisemaan vauvalle oma tili pankkiin.
Illalla vieraiden mentyä olo oli väsynyt, mutta tuntui niin onnelliselta. Päivä onnistui, pieni mies sai kauniin nimen ja ihanat kummit. Vielä laina-astioiden pesu, kuivaus ja pakkaus kuljetuslaatikoihin, koti siistiksi ja valmistautumaan yöpuille. Pieni mies nukahti tyytyväisenä viereeni ja hampaaton hymy oli viimeinen asia jonka illasta muistan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti