Kukkia ja kaunista luontoa...

Tämä päivä on tuntunut jälleen valtavan kesäiselle. Olen pessyt muutaman ikkunan, pessyt pyykkiä, ottanut kuvia ja nauttinut ajatuksesta, että olen KOKO kesän kotona pikkuisteni kanssa. Se on ihan mielettömän ihana ajatus, sillä onkin kulunut jo vuosia ilman kunnon kesälomaa. Kuukausi tuntuu niin lyhyeltä ajalta, ja varsinkin kun suomen kesän säät ovat niinn vaihtelevat. Viime kesänähän saimme odotella kesän alkamista - KOKO KESÄN. Tästä kesästä näyttäisi tulevan parempi. Se on ihanaa, sillä ostimme veneen ja mökkimme on saaressa. Hyvät kelit on edellytys sekä veneilylle että mökkeilylle. Tänään myös tajusin että itseasiassa nautin vaatteiden ripustamisesta narulle, pienten potkuhousujen virittelystä kuivamaan kesätuulen kuivatettavaksi. Arjen pienet asiat tuovat enemmän iloa kuin vuosiin. Ehkä ne on ne äitiyshormonit jotka saa aikaan tämän hyvänolon. Oli miten oli, näin on hyvä.

kotiäidin viihdettä..

Pihapiirissämme asustelee oravaperhe. Tai sanotaanko, että ne ovat vallanneet naapurin talon :) ja on kahdesti joutuneet pelastamaan oravavauvan liesituulettimestakin! Joka tapauksessa pihamme jyhkeät kuuset on niiden ruoka-apajia - ja niin myöskin meidän talvelta jäänyt lintulautamme, josta orava temppuilee itselleen vielä viimeisiä auringonkukansiemeniä. Oravat ovat tarjonneet ajanvietettä ja suoranaista viihdettä minulle päivisin! Koiramme Caino ei ole mielissään päivystyspaikallaan ikkunassa, kun ikkunan taakse ilmestyykin yhtäkkiä kaksi tupsukorvaa ja piiiiiiitkä pörröhäntä! Murina ja rähinä on melkoinen, ja tuntuu ettei ikkunalasi pysty pidättelemään tuota fieldineitosta sisätiloissa tuolla hetkellä.. Kaunis eläin, suloinenkin- ja meille toistaiseksi ollut häiriötönkin, lähinnä ilon tuoja.