Lasten juhla

Sain viettää omat lapsuuden jouluni isossa maatalossa. Alakerrassa asuivat ukki ja mummi. Meillä oli puulämmitteinen talo ja aina aamuisin koti oli viileä ja lämpimästä vuoteesta nouseminen jouluaattoaamuna vaati rohkeutta ja ennakkovalmisteluja. Äiti olikin varannut vaatteet valmiiksi olohuoneen sohvalle, jossa ne nopeasti päälle laitettiin samalla, kun katsottiin tv:stä jouluaaton lastenohjelmia. Aattona perheeni teki joka vuosi reissun haudoille Savonlinnaan ja Kerimäelle ja AINA aattona pääsimme jääteitä pitkin kaupunkiin. Toista se on nyt, kun talvet ovat lämmenneet. Jääteitä saadaan rakennettua hädintuskin helmikuulla. Haudoilla kävimme ja toisen mummini luona syömässä ja sen jälkeen alkoi matkanteko pimeässä kotiin takaisin. Matkalla masun pohjaa kutitteli jännitys joulupukin tulosta. Aika kotipihaan ajaessamme tuvassa näkyi paperitähti, ja keinussa keinumassa ukki. Siinä hän odotteli meitä kotiin joulua viettämään.

Kotiin tullessamme alkoi armoton ruokien roudaaminen kellarista yläkertaan. Äiti ja mummi oli paistanut aina hirmuisen keon vaaleita karjalanpiirakoita. Kotikaljat maitotonkissa, kinkku, laatikot, rosollit. Kaikkea oli. Alakerrassa tuvan kaappikello soitteli aikamerkkejä ja yleensä seitsemän- kahdeksan aikaan illalla alkoi koputtelu alakerrasta ja JOULUPUKKI asteli tupaan.

Ai että miten se oli jännittävä ja onnellinen hetki. Kauniisti koristeltu koti, jouluvaloja, kynttilöitä, joululaulut soi ja kaikilla oli hyvä mieli. Alakertaan kun menimme, siellä oli oma tunnelmansa. Keittiönpöydällä iso hopeinen kynttilänjalka, jossa poltettiin kynttilöitä vain jouluisin. Katosta roikkui paperista tehdyt joululinnut. Joulukuusessa oli aidot kynttilät ja ihania vanhoja koristeita. Vanhan ajan joulun tunnelmaa. Ja se hetki, kun ukki otti viereensä keinuun- lykkäsi jalalla vauhtia ja koitin kestää keinussa olevan istuintyynyn päällä :)  ja laulettiin yhdessä joululauluja. Tai vaan juteltiin. Tai vaan oltiin vierekkäin katsellen kuusta ja aistittiin joulun tunnelmaa. Se tuntui niin hyvälle.

Joulupukki toi aina lähes kaikki ne lahjat, joita olin toivonut. Pakko myöntää, että äitini osti kaikki lelut, joita toivoin. Olin äitin tyttö <3   Ja mikä ihaninta, ne lelut on nyt tyttäreni leikeissä. Kaikki barbiet, kaikki nuket, leikkimökki on kalustettu omilla saamillani leluilla. Jennin huoneen barbieleikeissä on minun barbinhevoset tallitarvikkeineen, ferrarit ja shampanjalasit :)  Huh huh, sanon minä. Mitä kaikkea sitä onkaan saattanut aikanaan toivoa.

Joulu oli juhla, jota varten siivottiin koti lattiasta kattoon. Kaapit ja KAIKKI piti olla siistiä. Yhtään kertaa se ei joulupukki oman huoneemme kaappeja käynyt tarkastamassa, mutta siistit ne aattona piti olla!  :)  Äiti leipoi ja valmisteli joulua yhdessä kanssamme. Muistan sen vaaleanpunaisen ison pasuvadin, johon piparitaikina tehtiin. Sitä äiti säilytti kylmällä verannalla, ja sieltä tuli käytyä napsimassa sitä taivaallisen hyvää piparitaikinaa. Pullataikina tehtiin myös samaiseen pesuvatiin. Ja mummi teki leipätaikinan siihen ihanaan isoon puiseen tynnyriin- jossa taikinajuuri odotti aina seuraavaa leivontapäivää. Ai maailma se leipä oli parasta!

Nyt on joulut erilaisia. Hautareissut tehdään lasten kanssa. En ole mikään master chef, ja ruuat yms. on pitkälti esivalmistettuja (esim. laatikot, piparitaikinat) mutta eilen yllätin itseni ihan oikeasti valmistelemassa joulua! Leivoin lasten kanssa piparkakkutalon ja kuivakakkuja. Mieheni toivoi vielä piimäkakkua, joten sen kimppuun ryhdyn huomenna. Joulukuusi, koristeita, joululauluja. Jokavuotisena traditiona katotaan "sylikkäin" joulutarina ja itketään <3  Joulupukki on käynyt lasten luona, paitsi parina viimevuonna kun OIKEA joulupukki nähtiin "Etelä-Lapissa" vietettynä jouluna- ja "muut pukit on vaan sen apulaisia" . Joulupuuro ja joulusauna toki kuuluvat aattoomme.

Tänä jouluna meitä on yksi lisää. Junnu elää ensimmäistä jouluaan. Pienin kätösin se tänään yritti lattialta kurottaa kuusen alaoksilla roikkuvaan palloon. Hän on oppinut tänään nousemaan makuultaan istumaan. Ihan itse. Hän on tämän joulun pikkutonttu. Pieni sydämeni valo, joka on saanut minut ehyeksi. Minulla on nyt kaikki mitä olen saattanut toivoa. Kolme ihanaa timanttia, jotka tuo minulle ja miehelleni paljon iloa, paljon suruakin ja huolenaihetta, hampaiden kiristelyä ja tuskastuneita hetkiä. Ne kaikki kolme on kaikki mitä elämältä tarvitsen. Levitän kädet, ja kaksi isoa lastani tulevat syliini halaten. Pienimmäinen levittää pyöreät kasvonsa sydämen sykkyrälleen saavaan hymyyn. Siitä ei voi jäädä kylmäksi.

Sytytän kynttilän ja ajatuksissani muistan rakkaita, jotka ovat menneet tähtiverhojen taakse. Loistaa sieltä kirkkaana tähtenä ja asuu muistojen lokerossa sydämessäni. Ukki. Sinua ikävöin <3 valtavasti. Istahdan pianon ääreen ja alan laulaa laulua, jota ukille lauloin alakerrassa jouluna ... " On jouluyö sen hiljaisuutta yksin kuuntelen, ja sanaton on sydämeni kieli. Vain tähdet öistä avaruuttan pukee loistaen, ja Ja ikuisuutta kaipaa avoin mieli. Näin sydämeeni joulun teen............"