 |
| Olavinlinna pakkasaamun syleilyssä |
 |
Jääkiteitä virran reunalta
|
Tänä aamuna tieni vei jälleen mielipaikkaani tässä kauniissa kotikaupungissani. Olavinlinnan ympäristö on upea paikka rauhoittumiseen, etenkin näin turistikauden ulkopuolella. Hiljaisuus, historian huokaukset linnanmuureista ja Olavinlinnan virrasta on aistittavissa, kun hetkeksi malttaa pysähtyä.
Vuosi sitten keväällä vietin lukuisia tunteja Canonin kanssa linnanvirran liepeillä ikuistaen joutsenia. Nyt ei joutsenia vielä näkynyt, sen sijaan kylmässä kyyhöttäviä sorsia rannat mustanaan. Säälitti. Pakkasta oli yön jäljiltä reippaasti -20 astetta. Virta puhalteli hyistä huuruaan ilmoille eivätkä auringonsäteet vielä kyenneet lämmittämään kylliksi kovan pakkasen kiristellessä lukemiaan. Mutta kaunista, niin kaunista. Aurinko. Linna. Luonto sen ympärillä. Kaikki se, mistä olen saanut valtavasti iloa ja voimaa niinäkin aikoina, kun omien ajatusten järjesteleminen oikeisiin lokeroihin on tuntunut työläältä. Nollaus. Siksi sitä kutsuisin. Hetkinen vain itsensä - ja kameran kanssa - näissäkin maisemissa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti