perjantai 12. heinäkuuta 2013

Aikainen aamu Savonlinnassa..

Alkuviikosta lähdin varhain aamulla, vielä ennen kuin suuremmat lapseni olivat heränneet, aistimaan Savonlinnan oopperakesän tunnelmaa vaunulenkille. Mukaani toki nappasin myös pienimmäiseni ja kameran :)   Kaunis aamu houkutteli ihmisiä aamulenkille, tori heräsi vasta hiljalleen kauppakuhinaan, ravintoloiden pöytiä pyyhittiin aamukasteen jäljiltä. Jätin autoni tuomiokirkon "juurelle", joka on vakiopaikkani työssä ollessanikin. Siinä ei kiekkoa tarvita ja aina on tilaa minun pikku opeliksilleni. Välihuomautuksena on mainittava että Savonlinnassa on todella sukkelajalkaisia pysäköinninvalvojia ja kotiinviemiseksi saa takuuvarmasti 40€:n pysäköintivirhemaksun, jos kiekkoa on unohtunut pyöräyttää tuulilasissa ;)  Tällä kertaa ei opelia tarvinnut sulloa pieneen parkkiruutuun, vaan koko parkkipaikka oli vielä tyhjä. Harvinainen näky sinällään. Työskentelen talossa, josta saat "kaikki mitä terveyteesi tarvitset" ja torille päin kävellessäni huomasin, että magneettirekka oli parkissa, joten "tytöillä" taas kiire päivä vastaanotossa touhuta. No, meillä ei Junnun kanssa kiire ollut minnekään ja sellaisena päivänähän on hyvä suunnata tiensä torille.



Savonlinnan tori on kesäinen kohtaamispaikka, jossa voit nähdä tv:stä tuttuja kasvoja, poliitikkoja ja maailman tähtiäkin. Ja tietysti omat kaupunkimme "vakiokasvot" kohtaat myös siellä. Torilla tapahtuu, ja myytävänä on tuotteita suomalaisesta käsityöstä aina ulkomaisiin koruihin ja kalastusvälineisiin. Aikanaan torilla kesät tuttavan kojussa viettäneenä sitä kohtaan minulla on aivan erityinen tunneside. Edelleen nyt torilla kävellessäni huomaan tuttuja myyjiä entisine tuotteineen, mutta torin ensimmäiset ruudut on nyt täytetty eri tuotteilla kuin mitä itse aikanaan myin. :) Tuossa kojussa tapasin myös rakkaimpani, nykyisen aviomieheni, 16 vuotta sitten.
Savonlinnassa käydessään on PAKKo pysähtyä torille lörtsyille. Nyt suosittelen myös kalastajan kojun muikkuja, herkullisia olivat - viime viikolla siellä miehen ja Junnun kanssa pyörähdettiin syömässä. Muistoksi torireissusta voi ostaa kauniita norppatyynyliinoja tai pärekorin. Myös monenmoista muuta viehättävää tuotetta mansikoiden, herneiden ja lörtsyjen lisäksi sieltä voit löytää. Ohessa linkki torin sivuille, jotka sattumalta netistä bongasin. :)

http://www.savonlinnantori.fi/

Savonlinna on kaupunkina ainutlaatuinen, vettä on joka puolella. Maisemat hivelevät silmää - katsoi mihin tahansa. Kaupungin puutarhuri on pitänyt huolen, että katukuva myös viehättää kulkijan silmää. Upeat kukkapenkit ja ruukkuistutukset on suunniteltu kauniisti ja kaupungin ahkerat työntekijät pitävät ne upeassa loistossaan hyvällä hoidolla. Kiitos Railille - ja kaikille muille työntekijöille siitä. Kukkien väriloistosta nauttivat varmasti niin turistit kuin me paikallisetkin.


 Torilta matkani jatkui sataman kautta kohti Olavinlinnaa. Matkalla ihastelin paljon kohua ja porua aiheuttanutta ravintolarakennusta Vaahtoa. Oli miten oli, siihenkin rakennukseen silmä meillä varmasti tottuu ja yritys tuo monelle janoiselle ja nälkäiselle helpotusta olemassaolollaan ;)  Jos verrataan tyylikästä rakennusta samalla paikalla aikaisemmin olleeseen "Pölkky-baariin" - niin voisin uskaltaa väittää, että nykyinen rakennus on toimivampi tässä niin vaihtelevassa Suomen kesässä. Mutta mielipiteitä on yhtä monta kuin asian esittäjääkin. Kyseistä ravintolaa ei tullut itse vielä testattua mutta senkin aika lienee joku päivä tänä kesänä.

Satamassa risteilylaivat vielä uinuivat odotellen päivän matkustajiaan. Tämä kesä on auringollaan suosinut laivamatkustajia ja myönteisiä tuulia yrittäjille toivoisikin. Höyrylaivan "törähdys" kuuluu Savonlinnan kesään- vaikka se juuri ohikulkevan ihmisen saattaakin kovalla äänellään säikäyttää. Tuo ääni on "ääni menneiltä ajoilta", historian lehtien siipien havinaa.. sitä jotain, mitä olemme saaneet katsoa suomi-filmeistä. Suosittelen risteilyä Pihlajavedellä, sillä elämyksenä se on ainutlaatuinen. Kauniita lahden poukamia, niemiä ja notkelmia järveltä käsin hyvän jäätelön tai vaikka kylmän olusen siivittämänä ja tuolla reissulla saatat nähdä jopa nappisilmäisen norpan viiksineen nousevan aalloista. Usko pois, se näky on aina yhtä häkellyttävä! Savonlinnasta tehdään risteilyjä upean Heinäveden reitin kautta myös aina Kuopioon saakka, joten jos aikaa on - risteilynä takuula ainutlaatuinen!



 Paikallisille satamassa sijaitseva Lippakioski on kesän merkki. Kun lippa aukeaa, silloin tietää että kesä on -tai ainakin se on lähestymässä. Vapun tienoolla on monesti ne ekat pehmikset käyty syömässä - joskus vielä toppatakit päällä :)  !

Aamukävelymme suuntautui rantaa pitkin Pikku-Kakkosen leikkipuiston kautta Olavinlinnalle. Veneitä oli jo paljon liikkeellä ja jokunen auringonpalvoja levitteli jo pyyhkeitään rantaruohikolle. Talvisin Olavinlinnan virrassa ui satapäin sorsia, nyt sorsia oli vain kaksi. Useana kevättalvena joutsenet ovat viihdyttäneet ohikulkevia kauniilla laulullaan ja siipien levittelyllään auringon kimmeltäessä kevätjäällä. Tuostakin luonnon näytelmästä on siis mahdollista päästä nauttimaan IHAN kaupungin keskustassa.


Pikku-Kakkosen puiston kukkakauneutta, puisto uusittiin täksi kesäksi ja todellakin hienoksi leikkipaikaksi
 
 
Riihisaaressa sijaitsee Savonlinnan maakuntamuseo http://www.savonlinna.fi/museo/ jonka piha-alueella tänä kesänä on mm. kiviveistosnäyttely. Museolaivat tervehtivät laiturissa tulijaa ja Mikko-laivalla on mahdollisuus loppukesästä päästä risteilemäänkin norpparistely Pihlajavedellä jos on nopea ja hankkii liput ajoissa. Satamassa on muutamia idyllisiä ravintoloita virvokkeiden nauttimiseen tai vaikka ennen tai jälkeen oopperan huikopalan puraisemiseksi. Suosittuja näyttävät hyvällä ilmalla olevankin ja vapaata istumapaikkaa saa hakea.


Olavinlinnalla lokkipariskunta seuraili linnaan juoksujalkaa kiirehtiviä orkesterilaisia. Harjoituksiin lie kiire, mutta soitinlaukut selässään sinne viilettivät ponttoonisiltaa pitkin. Ystäväni Laura tarjosi minulle mahdollisuuden muutamana kesänä päästä mukaan seuraamaan oopperaa hänen siellä töissä ollessaan. Näin savonlinnalaisena on häpeä tunnustaa, että yli 30 vuotiaaksi piti elää, ennenkuin ensimmäisen kerran oopperaan menin. Huikea kokemus, ja tänä kesänäkin upea kattaus eri oopperoita ja mitä ainutlaatuisemmassa ympäristössä! http://www.operafestival.fi/fi Eikun vaan vielä lippuja kalastamaan ja aistimaan tuo ainutlaatuinen kulttuurielämys. Suosittelen lämpimästi myös henkilöille, joiden omalla levylautasella ei oopperat pyöri. Musiikin lisäksi linnassa voi nauttia miljöön ainutlaatuisuudesta, pukuloistosta, upeasta oopperakuorosta ja äärimmäisen taitavasta soitannasta oopperan oman orkesterin säestyksellä - ja tottakai upeista laulusuorituksista, joihin pystyvät vain huippuammattilaiset. Silmänruokaa varmasti löytyy monessa mielessä katsojalle kuin katsojalle.


Matkani jatkui takaisin autolle vanhaa Linnankatua pitkin, jonka varrella on lukuisia pieniä ihania käsityö- ja matkamuistokauppoja, kahviloita, ravintoloita ja ennen kaikkea mukulakivikatu, joka henkii mennyttä aikaa. Kahvila Saimassa voi pitää pienemmät juhlatkin tai poiketa kahville tai lounaalle päivän keskellä.


Taivas alkoi pilvistyä ja tiivistin askeleitani sateen pelossa. Satamapuistossa oli alkamassa oopperapäivän avaus ravintola Vaahdossa, johon oli kokoontunut sankka ihmisjoukko aamukahville kuulemaan esityksiä. Hyvä päivä alkamassa kaupungissamme siis, mutta siitä huolimatta perheineni karistimme kaupungin pölyt kannoiltamme ja suuntasimme Pihlajaveden saariston rauhaan mökille.

 










Ei kommentteja: