tiistai 2. heinäkuuta 2013

Herätty uuteen auringonpaisteiseen aamuun

Yö menikin poikkeuksellisesti yhden syötön taktiikalla :)  ja siitäkös äippä on iloinen. Aamu on lähtenyt rytinällä ja hyvissävoimin käyntiin: aamupala syöty, aamulehti luettu, pesukone pyörii toista koneellista ja kuivausrumpu hyrryyttää vauvan vaatteita. Kodin ääniä. Lisäksi sängyllä takanani pienimmäinen önähtelee lupaavia heräämisen ääniä, suuremmat sisarukset nukkuvat vielä yläkerrassa. Aurinko paistaa taas ja Caino päivystää ikkunassa töihin lähteneen mieheni (isäntänsä) perään. Eli ihan normiaamu.
Onneksi rintaruokinta on onnistunut minulla kaikissa lapsivuodeajoissa, jopa pitkälle toista vuotta, joten olen toiveikas tämänkin veitikan kohdalla että pulloihin emme tarvitsisi turvautua. Toistaikseksi vielä täysin rintamaitovauva. Uskon vahvasti psyykkeen merkitykseen imetyksen onnistumisessa, kun jaksaa psyykata itseään siihen että maitoa riittää - se riittää. Toinen lukunsa on tietenkin fyysiset ongelmat, jotka saattavat aiheuttaa kipua tai vaikeutta - se on luku erikseen. Nyt helteillä vain juomisen merkitys korostuu, omalla kohdallani olen huomannut että veden juominen riittävässä määrin meinaa väkisinkin unohtua.

Tänään on suunnitellut selättäväni pyykkivuoren pestyjä pyykkejä kodinhoitohuoneesta. Helteiden aikaan en saanut aikaiseksi muuta kuin pestä pyykkiä - jälkihuolto jäi tekemättä ja sehän näkyy 5 henkisen perheen kodinhoitohuoneen pöydällä mukavana kekona. Laiska äiti. Mutta tänään korjaan tilanteen.

Haaveenani on tänä kesänä herätä joku aamu klo 4.00 ja hiipiä hiljaa rantaan. Potkaista punainen inkkarikanootti vesille ja lähteä aistimaan kesäaamun tuoksuja ja kauneutta. Vielä en ole sitä tehnyt, nyt jos pikkuihminen ottaa tavaksi tämän yhden syötön taktiikan, se saattaisi onnistuakin. Nyt olen niin kiinni tässä kotiseinien sisällä melko lyhyen syöttövälin vuoksi. Mutta ei se mitään, aika aikaansa kutakin.

Tänä aamuna lähetän sinulle hyvää mieltä, kaikkea kaunista ja iloa päivääsi. Olemme niin ansainneet hyvän huomenen ja päivästämme voimme pyrkiä tekemään itse mitä parhaimman. Hyvä mieli on siihen oiva keino.

Jään odottelemaan "pientä nokipoikaa", jonka on määrä tulla tänä aamuna. Aika jännä ammatinvalinta sekin. Nostan hattua!

Kuva v. 2012 kesäaamulta omassa rannassamme

Sinisiipi mökkiheinikossa


Ei kommentteja: